Siirry sisältöön

Toimintaa kokeillaan ja kehitetään saatujen kokemusten pohjalta

Oppilaskuntatoimintaa ja oppilaiden osallisuutta kouluyhteisössä kehitetään jatkuvasti kokeilemalla erilaisia menetelmiä.

Artikkeli

Kokeilukulttuuri

Monesti sanotaan, että “hyvin suunniteltu on puoliksi tehty”. Vasta kokeileminen on toimintaa, ja toiminta on aina onnistunutta: Joko syntyy se, mitä pitikin tai ainakin ymmärrys siitä, miten asia ei toimi, mutta kokeillaan uudestaan vähän toisella tavalla. Silloin voidaan kokeilla uudestaan. Unelmat saavat olla suuria ja villejä, mutta kaiken tekemisen ei tarvitse olla suurta. Tärkeintä on uskaltaa unelmoida ja kokeilla.  

Suunnittelu on vain arvailua siitä, miten asiat voisivat tapahtua. Se ei vielä takaa, että mitään tapahtuu.

Koulussa tulee olla tilaa kokeilla ja unelmoida. Oppilaskuntatoiminta kannustaa yrittämään ja oppimaan myös virheistä. Erilaisten projektien kautta oppilaat pääsevät syventymään työhön, ponnistelemaan jonkin asian eteen sekä saattamaan työn loppuun. Hyvin tehdyn työn lopputulos on jo palkinto itsessään. Oppilaskunnassa oppilaat pääsevät soveltamaan tietojaan ja tuottavat kokemuksia osallistumisesta tiedon yhteisölliseen rakentamiseen.

Isokin unelma voidaan saavuttaa pienin askelin.

Unelmoi ja kokeile -PDF-materiaalit:

Aito ja innostava ideointi johtaa yleensä myös motivaatioon toteuttaa ajatuksia. Vaikka hanke itsessään olisi suuritöinen ja iso prosessi, voidaan se tavallisesti jakaa pienempiin osiin. Näin muutoksia voidaan testata pienissä paloissa ja kokeilla turvallisesti erilaisia ratkaisuvaihtoehtoja. Onnistuneet kokeilut lisäävät ryhmän motivaatiota ja kannustavat jatkototeutukseen sekä uusiin ideoihin. Hyvä esimerkki pienin askelin toteutettavasta projektista on koulupihan uudistaminen. Huomiota voidaan eri vaiheissa kiinnittää vaikkapa siisteyteen, viihtyvyyteen, aktiviteetteihin, turvallisuuteen tai esteettisyyteen.

Yksi oppilaskuntatoiminnan keskeisimmistä anneista on sen luoma yhteisöllisyys ja yhdessä tekemisen kulttuuri. Kokoustaminen ja tiedottaminen eivät kuitenkaan yksistään riitä aidon yhteisöllisyyden syntyyn, vaan tarvitaan myös yhteisiä päämääriä ja työntekoa niiden toteuttamiseksi. Vaivannäkö kuitenkin kannattaa, sillä yhteisöllisissä kouluissa oppilaat viihtyvät, tuntevat olonsa turvalliseksi, uskovat vaikutusmahdollisuuksiinsa ja ylipäänsä suhtautuvat koulutyöhön positiivisesti.

Kokeilemisen voi aloittaa vaikkapa järjestämällä  popup–koulupäivän, jolloin opitaan toinen toisiltaan.

Luokkahuone

Osallisuus koulussa ulottuu kaikkialle. Osallistavien menetelmien avulla jokainen opettaja voi edistää osallisuutta omassa työssään.

Luokkahuoneessa vallitsee ilmapiiri, jossa oppilaita, heidän ajatuksiaan sekä heidän tuottamaansa tietoa ja ideoita arvostetaan.

Perusopetuslain  ja Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden  mukaan oppilaiden on tarkoitus olla entistä aktiivisempia ja päästä osallistumaan koulun kehittämiseen.

Osallisuus ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys tai toteudu itsessään, osallistumisessa tarvittavia taitoja on opeteltava ja kehitettävä. Jokainen opettaja voi omassa luokassaan ja opetuksessaan edistää osallistavien menetelmien avulla oppilaiden osallisuutta.

Osallisuutta voi ja pitää harjoitella. Luokkahuoneeseen sopivia käytäntöjä ovat esimerkiksi luokan omien sääntöjen laatiminen yhdessä sekä mahdollisuus jättää aloitteita tuntien aiheista. Luokkahuonedemokratia antaa valmiuksia myös osallistua oppilaskuntaa ja koko koulua koskevaan päätöksentekoon. Koko luokkaa koskevien päätösten tekeminen yhdessä kannustaa osallisuuteen ja opettaa myös vastuuntuntoisuuteen. Vastuuta jakamalla ja oppilaiden mielipiteitä kuuntelemalla jokainen opettaja voi lisätä oppilaiden kokemuksia osallisuudesta.

Osallisuuden kokemus liittyy vahvasti turvallisuuden tunteen muodostumiseen. Lapsilla on usein paine olla samanlainen kuin muut, eikä omia mielipiteitä uskalleta välttämättä esittää tätä. Osallisuuden kannalta onkin merkittävää, minkälainen ryhmähenki ja ilmapiiri luokassa vallitsee. Osallisuus on paitsi omana itsenään hyväksytyksi tulemista osana ryhmää ja osallistumista ryhmän toimintaan, myös velvollisuus ottaa vastuuta ryhmän muista jäsenistä ja heidän osallisuudestaan. Kirjassa  Oivalluksia ryhmästä – pintaa syvemmälle koulun ryhmäilmiöihin (PDF)   on menetelmiä, joilla opettaja voi tutkia ryhmässään esiintyviä ilmiöitä.

Osallisuudesta puhuttaessa pitäisi aina muistaa huomioida osallisuuden tunnepuoli, koska henkilökohtainen osallisuuden kokemus perustuu juuri siihen. Osallisuudessa on paljolti kyse siitä, että kokee olevansa arvokas ja merkityksellinen yhteisönsä jäsen.

Demokrati i skolan -kirjassa  on paljon hyviä käytännön työkaluja kouludemokratian ja osallisuuden edistämiseen.