Siirry sisältöön

Oppilaskuntatoiminnan perusta

Oppilaskunnan tavoitteena on kannustaa oppilaita vaikuttamaan kouluyhteisön asioihin.

Artikkeli

Oppilaskunta

 

Oppilaskunta on koulun oppilaiden oma yhteisö ja koko organisaation tuki. Toiminnan peruspilareiden ympärille on helppo rakentaa toimiva kokonaisuus.

Oppilaskunta on yhtä kuin kaikki koulun oppilaat. Oppilaskunnan hallitus on demokraattisesti valittu toimielin, joka edustaa kaikkia koulun oppilaita. Hallitus johtaa oppilaskunnan toimintaa, jonka toteuttamiseen otetaan kaikki mukaan. Kaikki oppilaat ovat oppilaskunnan ja kouluyhteisön yhtä tärkeitä jäseniä, ja jokaisella on oikeus vaikuttaa omiin asioihinsa. Oppilaskunnan tukena toimii ohjaava opettaja, joka myös huolehtii yhteydenpidosta muihin opettajiin ja rehtoriin. Oppilaskunta on tärkeä osa koulua, aivan kuten opettajat, rehtori ja muu koulun henkilökunta.

Oppilaskunnan kautta oppilaiden on mahdollista saada äänensä kuuluviin heitä koskevissa asioissa ja vaikuttaa kouluyhteisönsä kehittämiseen. Oppilaskunta edistää niin oppilaiden keskinäistä vuorovaikutusta ja yhteistyötä kuin vuorovaikutusta ja yhteistyötä kaikkien kouluyhteisön jäsenten välillä. Oppilaskunta on oppilaiden paikka harjaantua käyttämään neuvottelu- ja vaikuttamistaitoja elämää varten, mutta se on tässä ja nyt. Tärkeää on, ettei oppilaiden osallisuus jää vain näennäisdemokraattiseksi kuulemiseksi, vaan oppilailla on aidot vaikuttamismahdollisuudet koulussa tehtäviin päätöksiin. Jos oppilaat huomaavat jonkin epäkohdan koulussa, yksittäinen oppilas voi oppilaskunnan kautta välittää viestiä eteenpäin rehtorille.

Oppilaskunnan ydintoimintaa on vaikuttaminen.

Jokainen oppilaskunta on erilainen, ja siksi oppilaskuntatoimintaan ei ole yhtä oikeaa mallia, mutta toiminnan peruspilareiden ympärille on helppo rakentaa toimiva kokonaisuus ja muokata käytänteet omaan oppilaskuntaan parhaiten sopiviksi. Oppilaskunnan ydintoimintaa on vaikuttaminen, mutta tämän lisäksi oppilaskunta voi järjestää erilaisia teema- ja toimintapäiviä, juhlia, toimittaa koulun verkkolehteä tai vaikka ylläpitää kioski- ja kahvilatoimintaa.

Oppilaskuntatoiminnan vakiinnuttamisen apuna voi käyttää materiaalipakettia Oppilaskuntatoiminnan ohjaajan opas (PDF). Vinkkejä löydät myös  Oma oppilaskunta osaa – opas oppilaskuntatoimintaan -oppaasta (PDF).

Oppilaskunnan ydintehtävä ei ole kokoustaa!

Oppilaskuntatoiminnan ei tarvitse pysyä vain oman koulun sisällä. Parhaimman hyödyn toiminnasta saakin, kun koulun sisälle otetaan mukaan myös muita toimijoita esimerkiksi esittelemään omaa toimintaansa, ja toimitaan myös itse ulospäin. Oppilaskunta voi toimia yhteistyössä muiden (lähi)koulujen oppilaskuntien kanssa ja se voi olla jopa usean koulun yhteinen. Yhteistyötä voi tehdä myös vanhempien, nuorisotoimen, kunnan lasten parlamentin, nuorisovaltuuston, kerhojen ja erilaisten järjestöjen kanssa. Myös vaikuttamistyö voi ulottua koulun ulkopuolelle, esimerkiksi lähiympäristön kehittämiseen. Oppilaskunnat ovat kunnille voimavara, josta kannattaa muistuttaa päättäjiä.

Oppilaskunta

  • on oppilaiden äänitorvi ja aktiivinen keskustelija
  • toimii suunnitelmallisesti ja vaikuttavasti
  • parantaa oppilaiden asemaa ja kouluhyvinvointia omassa luokassa ja koulussa
  • järjestää erilaisia teemapäiviä ja juhlia

Toiminnan avoimuus

Moni oppilaskunnan ohjaava opettaja on huolissaan oppilaiden vähäisestä aktiivisuudesta. Yksi syy passiivisuuteen on tietämättömyys oppilaskunnan toiminnasta ja oppilaiden vaikutusmahdollisuuksista. Oppilaat eivät ole tottuneet vaikuttamaan, eivätkä ehkä osaa kaivatakaan vaikutusmahdollisuuksia.

Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan perusopetuksen 4. ja 5. luokkalaisista hieman yli puolet on osallistunut koulun asioiden suunnitteluun. Päättöluokkien oppilaista vajaat 10% kokee, että koulussa on hyvät vaikutusmahdollisuudet.

Jotta oppilaskunnan toiminta on mahdollisimman avointa ja houkuttelevaa, kannattaa kiinnittää huomiota erityisesti seuraaviin asioihin:

  • Miten hallitus valitaan?
  • Miten hallitus tiedottaa toiminnastaan?
  • Miten ja missä asioissa kaikkien oppilaiden mielipiteitä kuullaan koulussa?
  • Miten muita oppilaita innostetaan ja otetaan mukaan oppilaskunnan toimintaan?
  • Miten oppilaskuntatoiminta näkyy luokissa ja/tai opetusryhmissä, entä koko koulun tasolla?
  • Tehdäänkö oppilaskunnassa niitä asioita, jotka koulun oppilaat katsovat tarpeellisiksi?

Kokeile järjestää Demokraattinen kokous [PDF].

Oppilaskuntatoiminta osallisuuden rakentajana

Osaavassa ja monipuolisessa oppilaskuntatoiminnassa oppilaat pääsevät luomaan ja kehittämään koulun ja lähiyhteisön toimintakulttuuria avoimeksi ja vuorovaikutteiseksi. Oppilaskunnat edistävät lasten ja nuorten oikeutta tulla kuulluiksi ja vakavasti otetuksi. Osallistuminen ei kuitenkaan ole vain edustuksellista vaikuttamista, vaan laaja ilmiö ja prosessi, joka koskettaa kaikkia. Oppilaskunta on koko koulun oppilaat ja jokaisella oppilaalla on oltava mahdollisuus osallistua sen toimintaan.

Koulu, jossa jokaisella on mahdollisuus tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja hyväksytyksi, tarjoaa turvallisen paikan olla, oppia ja opettaa. Malli miten oppilaat voivat osallistua Kouluviihtyvyyden parantamiseen (PDF). Malli on alunperin julkaistu Demokrati i skolan -oppaassa (PDF).

Toimintaryhmät

Erilaisten osallisuusryhmien kautta kaikilla oppilailla on mahdollisuus osallistua toiminnan toteuttamiseen ja kouluyhteisön kehittämiseen.

Oppilaskuntatoiminnan ja oppilaskunnan hallituksen lisäksi koulussa on myös muita oppilaiden osallisuutta lisääviä toimintaryhmiä.

Monipuoliset toiminnalliset ryhmät lisäävät oppilaiden osallisuuden kokemusta.

Koulut voivat itse suunnitella ja toteuttaa näitä ryhmiä vapaasti ja omien tarpeiden mukaisesti. Mukavaa olisi, jos joku ryhmä perustettaisiin oppilaiden aloitteesta.

Esimerkkejä eri osallisuusryhmien tavoitteista, tehtävistä ja toiminnasta:

Tapahtumien järjestäminen on oppilaille mielekästä ja vastuuta antavaa toimintaa. Oppilaskunnan hallitus voi päättää erilaisten teemapäivien tai juhlien järjestämisestä ja ideoita tapahtumia, mutta toteutukseen kannattaa ottaa mukaan niin paljon oppilaita kuin mahdollista. Toteutuksen eri osa-alueita kannattaa hajauttaa eri toimintaryhmille. Ohjeita ja käytännön vinkkejä tapahtumien suunnitteluun löytyy  Meidän juttu – oppaasta (PDF).

Lainsäädäntö velvoittaa lasten ja nuorten osallisuuteen

Koulun tulee kasvattaa oppilaistaan aktiivisia yhteiskunnan jäseniä. Tämän vuoksi oppilaat on otettava kiinteästi mukaan koulun kehittämiseen.

Oppilaat tietävät parhaiten, mitä oppilaat ajattelevat.

Oppilaat ovat asiantuntijoita, jotka voivat tuoda keskusteluun ja päätöksentekoon sellaisia näkemyksiä, jotka muilta jäävät huomiotta. Eri perspektiiveistä nähtynä asiat näyttäytyvät moninaisempina kuin vain omasta näkökulmasta katsottuna.

Suomi on ratifioinut YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen, joka on lapsia koskeva ihmisoikeussopimus. YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen 12. artikla toteaa, että lapsella, joka kykenee muodostamaan oman näkemyksensä, tulee olla mahdollisuus ilmaista vapaasti näkemyksensä kaikissa itseään koskevissa asioissa. Lapsen näkemykset on otettava huomioon hänen ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti. YK:n lapsen oikeuksien sopimukseen sisältyvä osallisuuden periaate eli lapsen oikeus ilmaista näkemyksensä ja tulla kuulluksi on velvoittava myös perusopetuksen parissa.

Suomalaisen lainsäädännön mukaan lasten ja nuorten tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti, ja siitä määrätään erikseen useassa laissa:

  • Perustuslain 6 § 3 momentti määrää, että lapsia on kohdeltava tasa-arvoisesti yksilöinä ja heidän tulee saada vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
  • Nuorisolain 8 §:n mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.
  • Perusopetuslain 47 a § säätää, että opetuksen järjestäjän tulee edistää oppilaiden osallisuutta ja huolehtia, että oppilailla on mahdollisuus osallistua koulun toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä oppilaiden asemaan liittyvistä asioista. Oppilaille tulee järjestää mahdollisuus osallistua opetussuunnitelman ja siihen liittyvien suunnitelmien sekä koulun järjestyssäännön valmisteluun. Koululla tulee olla sen oppilaista muodostuva oppilaskunta, joka voi olla useamman koulun yhteinen.

 

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet 2014

Perusopetuksen ja koulun tärkeimpiä opetus- ja kasvatustehtäviä on aktiiviseen kansalaisuuteen kasvattaminen. Yhteiskunnalliseen toimintaan osallistumista edesauttaa, että vaikuttamistaitoja pääsee harjoittelemaan ja peruskoulussa.  Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (PDF)  painotetaan oppilaiden osallisuuden lisäämistä, ja korostetaan koulun tehtävää jokaisen oppilaan osallisuuden vahvistajana.

Poimintoja opetussuunnitelman perusteista:

  • Koulussa kunnioitetaan oppilaan oikeutta osallistua päätöksentekoon ikänsä ja kehitystasonsa mukaisesti.
  • Oppilaat osallistuvat oman opiskelunsa, yhteisen koulutyön ja oppimisympäristön suunnitteluun, toteuttamiseen ja arviointiin.
  • Oppilaat saavat tietoja ja kokemuksia kansalaisyhteiskunnan osallistumis- ja vaikuttamisjärjestelmistä ja keinoista sekä oppivat kokemusten kautta vaikuttamista, päätöksentekoa ja vastuullisuutta
  • Oppilaat oppivat sääntöjen ja sopimusten sekä luottamuksen merkityksen.

Planin  artikkelikokoelma  Osallistava koulu, aktiivinen maailmankansalaisuus   tarjoaa kouluille eväitä perusopetuksen uusien opetussuunnitelmien käytännön toteutukseen. Osallisuutta käsitellään sekä teoreettisesta että käytännönläheisestä näkökulmasta kartoittaen mm. mitä oppilaiden osallisuus koulutyössä merkitsee.