Siirry sisältöön

Oppilaskunta voi vaikuttaa moniin asioihin

Oppilaskunnan vaikuttavuuden kannalta on olennaista hallituksen vahva ja yhteydenpito koko oppilaskuntaan eli kaikkiin koulun oppilaisiin.

Artikkeli

Vaikuttaminen

Oppilaskunta pyrkii parantamaan oppilaiden asemaa ja vaikuttamismahdollisuuksia koulun sisällä ja ulkopuolella sekä edistää oppilaiden vastuuta yhteisten asioiden hoidossa.

Oppilaskunnan vaikuttavuuden kannalta on olennaista hallituksen vahva ja yhteydenpito koko oppilaskuntaan eli kaikkiin koulun oppilaisiin, jotta sen asema “oppilaiden äänenä” on vahva ja perusteltu. Kun kommunikointi toimii, edustaa hallitus koko oppilaskuntaa. Oppilaskunnan hallituksella on vastuu niin oppilaiden kuin opettajien ja muun henkilökunnan suuntaan. Siksi sen aseman ja vaikuttavuuden pitää olla vahvalla pohjalla.

Vaikuttavalla oppilaskunnalla on mahdollisuus tavata säännöllisesti rehtoria ja opettajia. Ensiarvoisen tärkeää on oppilaiden edustus erilaisissa koulun työryhmissä sekä johtokunnassa. Oppilaskunta voi ehdottaa toimenpiteitä sekä ottaa kantaa koulunsa ja lähiympäristönsä asioihin.

On tärkeää, että kaikki oppilaat pääsevät ideoimaan niin koulussa järjestettäviä tapahtumia kuin tuomaan esille näkemyksensä niistä asioista, joihin toivoo koulussa muutosta. Oppilaskuntien käyttöön hyvin soveltuva palvelu on  Nuortenideat.fi .

Oppilaskunta voi vaikuttaa niin koulun sisäisiin asioihin kuin lähiympäristöön.

Oppilaskunta voi osallistua niin opetuksen kuin oppimisympäristöjen, koulun pihan ja yhteisen oleskelutilan suunnitteluun ja ottaa jopa vetovastuuta näissä projekteissa.

Yhteistyötä kunnan muiden koulujen oppilaskuntiin sekä kunnan nuorisovaltuustoon kannattaa vahvistaa. Oppilaskuntavaikuttamiseen pätee sama kuin kaikkeen yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen: yhdessä ääni on vahvempi ja usein yhteistyöllä saadaan enemmän aikaan kuin yksin toimiessa. Yhdessä nuorisovaltuuston kanssa kunnan oppilaskunnat voivat pyrkiä vaikuttamaan esimerkiksi siihen, miten kunnassa huomioidaan erilaisten päätösten lapsivaikutukset.

Mihin asioihin oppilaskunta voi esimerkiksi vaikuttaa:

  • kouluruokailu
  • kouluviihtyvyys, mm. yhteisten tilojen käyttö ja varustelu
  • koulun yhteiset tapahtumat
  • opetus- ja arviointimenetelmät
  • järjestyssäännöt
  • koulun opetussuunnitelma
  • koulun toimintasuunnitelma & lukuvuoden suunnittelu
  • koulun kerhotoiminta

Oppilaskuntaa voi harjaannuttaa ja tehdä tietoiseksi vaikutusmahdollisuuksistaan erilaisten harjoitusten ja oppisisältöjen avulla. Yks, kaks toimimaan! (PDF)   materiaaliin  on koottu osallistavia tehtäväpaketteja.

Kaikilla oppilailla koulussa on mahdollisuus vaikuttaa asioihin, ei vain hallituksen jäsenillä, tästä on hyvä jokaisen opettajan muistuttaa oppilaita. Kuvaus siitä, miten asioihin voi vaikuttaa, voisi olla muistutuksena esimerkiksi oppilaskunnan hallituksen ilmoitustaululla. Hyödynnä kirjoitusta Oppilas vaikuttajana (PDF).

Koulukonferenssi  -malli (PDF) on julkaistu alunperin  Demokrati i skolan  – oppaassa (PDF).

Toiminnan suunnittelu

Toimintaa ja sen suunnittelua tukevat toimintasuunnitelma sekä toimintakalenteri tai Vuosikello (A3) (PDF) . Toimintasuunnitelma seuraavalle lukuvuodelle tehdään yleensä jo edellisen lukuvuoden lopulla, ja siinä huomioidaan koulun oppilailta kerättyjä ideoita ja toiveita sekä esiin nousseita tarpeita. Toimintaideoiden keräämiseen esimerkiksi luokittain löytyy hyviä mallejaYks kaks toimimaan! -tehtäväpaketit vaikuttamisesta -materiaalista (PDF)  Ohjaavan opettajan tärkeä tehtävä on varmistaa, että oppilaskunnan tapahtumat ja vaikuttamistyö huomioidaan myös koko koulun toimintasuunnitelmassa.

Toimintasuunnitelma ja vuosikello täydentävät toisiaan!

Vuosikello kannattaa tehdä lukuvuodeksi kerrallaan, kun uusi oppilaskunnan hallitus on valittu ja järjestäytynyt. Toiminta on helpompi pitää aktiivisena ja jakaa sitä tasaisesti koko kouluvuodelle, kun tiedetään, mitä aiotaan toteuttaa ja tehdä missäkin vaiheessa vuotta. Vuosikelloon merkitään kaikki suunnitellut tapahtumat, tiedossa olevat koulutukset ja kunnan yhteiset oppilaskuntapäivät. Jo heti syksyllä on hyvä tarkistaa toimintasuunnitelmasta, asetettiinko lukuvuodelle joitakin erityisiä tavoitteita sekä selvittää, nouseeko esiin uusia tavoitteita, joiden edistämiseen oppilaskunnan hallitus sitoutuu. Tällaisia tavoitteita voivat olla esimerkiksi kouluhyvinvoinnin lisääminen tai kouluruokailun parantaminen.

Kalenteriin on hyvä myös oman muistin tueksi kirjoittaa loppukeväälle tiedotusta oppilaskuntatoiminnasta. Tällöin kannattaa alkaa panostaa myös jo uusien toimijoiden houkuttelemiseen oppilaskunnan hallitukseen ja toimintaryhmiin. Mainostamisen tukena voi käyttää oppilaille suunnattua esitettä  Tietoa & intoa & taitoa (PDF).

Toiminnan täytyy olla tekijöidensä näköistä ja sellaista, minkä oman koulun oppilaat kokevat tärkeäksi ja mielenkiintoiseksi. Toimintaideoita voi kerätä vaikka luokittain lukuvuoden alussa. Olemme keränneet erilaisissa yhteyksissä  toimintaideoita  (PDF) ja ideoita (PDF).

Viestintää ja pelisääntöjä

Oppilaskunta ei ole virallinen yhdistys, joten yhdistyslaki ei sido sen toimintaa. Sen ei siis esimerkiksi tarvitse noudattaa mitään tiettyjä kokouskäytänteitä tai roolijakoja. Yhteiset pelisäännöt on kuitenkin hyvä sopia, jotta toiminta pysyy tasapuolisena, avoimena ja toimijoiden itsensä näköisenä. Tämän vuoksi oppilaskunnan hallituksen kannattaa yhdessä ohjaavan opettajan kanssa sopia säännöistä ja toimintaperiaatteista, jotka kaikki ovat valmiita allekirjoittamaan.

Yhteiset pelisäännöt ja selkeä viestintä ovat suunnittelun kulmakivet!

Selkeä ja suunniteltu viestintä tekee oppilaskuntatyöstä kaikkien kannalta helpompaa ja mukavampaa. Oppilaskunnan sisäinen viestintä takaa toiminnan jatkuvuuden ja helpottaa ideoinnin toteutuksessa. Kokousten välissä voidaan esimerkiksi ylläpitää chattia tai muuta keskustelufoorumia, jossa hallituksen jäsenet keskustelevat toimistaan, suunnittelevat sekä kommentoivat toistensa aikaansaannoksia. Oppilaskunnan hallituksen tulee myös huolehtia ulkoisesta viestinnästä koulun henkilökunnan, opettajien, rehtorin, yhteistyötahojen ja muiden oppilaiden suuntaan.  Viestinnän idealistaan (PDF)  on koottu erilaisia mahdollisia viestintätapoja.

Arviointi

Koulun ja lähiympäristön arvioiminen antaa hyvän työskentelylähtökohdan oppilaskunnan vaikuttamistyölle ja toiminnan suunnittelulle. Koulun toiminnan arvioinnissa on tärkeää huomioida lasten oma arkimaailma ja antaa siten lapsille ääni yhteisössä. Lapsilähtöisyys merkitsee sitä, että kysymyksiä koulun toiminnasta ja sen arvioinnista pohditaan yhdessä lasten kanssa.

Arviointi on oleellinen osa kehittävää ja tavoitteellista toimintaa.

Oppilaskunnan hallituksen ja oppilaskunnan toimintaa on hyvä arvioida säännöllisesti. Niin hallituksen itsearviointi kuin palautteen kerääminen muilta oppilailta sekä oppilaskunnan toiminnasta että kouluympäristöstä tukee toiminnan kehittämistä. Hallitus voi arvioida toimintaansa vaikka kokousten yhteydessä. Toimiva arviointimenetelmä tähän tarkoitukseen on esimerkiksi  peukkuarviointi (PDF).

Kaikille oppilaille tarkoitettu laajempi toiminnan arviointi kannattaa puolestaan tehdä lukukausittain. Esimerkiksi lukukauden lopussa ennen lomia voidaan järjestää palautekysely, jonka hallitus käsittelee ja pohtii toiminnan kehittämistarpeita saadun palautteen perusteella. Palautetta voidaan esimerkiksi kerätä erilliseen palautelaatikkoon, mutta silloin on erityisen tärkeää, että palautteen keräämisestä tiedotetaan riittävästi. Voidaan myös miettiä mahdollisen pienen palkinnon arpomisesta kaikkien palautetta jättäneiden kesken. Toinen vaihtoehto on kerätä palaute jonkin oppitunnin yhteydessä, kun opettajan kanssa on sovittu, että esimerkiksi oppitunnin alusta tai lopusta varataan kymmenen minuuttia tähän. Jos oppilaskunnalla on nettisivut tai sähköpostiosoite, voidaan myös näitä käyttää palautteen keräämisessä.

Hallituskauden lopussa toimintaa kannattaa arvioida kokonaisuudessaan toimintavuoden päättävässä tilaisuudessa mutta myös pitkin vuotta. Varsinkin nuorimmat oppilaat saattavat hyötyä jatkuvasta kehittävästä arvioinnista pitkin toimintavuotta. Osallistavan  Kollektiivinen muistelu ja tarinaviiva  -arviontimenetelmän soveltaminen sopii hyvin. Tällöin vuoden arvioinnissa voi käyttää apuna sekä syyslukukaudella että kevätlukukaudella kerättyä palautetta.

Oppilaskunnan toimintaa ja vaikuttavuutta on syytä arvioida niin oppilaskunnan, yksittäisen oppilaan, rehtorin kuin ohjaavan opettajan näkökulmasta. Apuna voi käyttää Ei niin virallista oppimista -oppilaskuntatoiminnan itsearviointi (PDF) materiaalia, joka soveltuu hyvin yläkouluihin tai Oman oppilaskunnan toiminnan ja vaikuttavuuden arviointi  -materiaalia (PDF),   joka on mukautettu toimivaksi myös alakouluun.

Toiminnan monipuolinen arviointi tukee toiminnan kehittämistä.

Arvioinnissa on hyvä arvioida toimintaa eri näkökulmista:

  • oppilaskunnan hallituksen valinta ja työskentely
  • järjestetty toiminta
  • yhteistyö
  • vaikuttaminen

Myös tapahtumien järjestämisen jälkeen on hyvä pitää kokoava keskustelu järjestäjien kesken sekä kerätä palautetta tapahtumaan osallistuneilta. Näin voidaan jatkossa toteuttaa entistäkin parempia tapahtumia.

Palautetta ei koskaan tulisi kerätä vain keräämisen takia, vaan tuloksia tulee pohtia yhdessä ja miettiä, miten omalla toiminnalla voidaan vaikuttaa asioiden kehittymiseen. Rakentavan palautteen kautta toimintaa voidaan parantaa entisestään. Hyvästä palautteesta ja onnistumisista on hyvä muistaa iloita ja käyttää niitä motivointikeinoina tulevaisuuden toiminnalle.