Artikkeli

Ohjaava opettaja

Oppilaskuntaa ohjaava opettaja on yksi demokratiakasvatuksen  avainhenkilöistä.

Oppilaskuntaa ohjaava opettaja tukee oppilaskunnan hallituksen toimintaa. Hän välittää informaatiota oppilaskunnan ja koulun johdon välillä. Oppilaskunnan ohjaajana voi toimia myös esimerkiksi nuorisotyöntekijä. Joskus ohjaustehtävä on opettajalla ja nuorisotyöntekijällä yhdessä.

Ohjaava opettaja koordinoi oppilaskunnan hallituksen toimintaa. Ohjaava opettaja muokkaa toimintasuunnitelman yhdessä oppilaskunnan hallituksen kanssa koulun toimintaan ja vuosirytmiin sopivaksi.

Oppilaskunnan hallitus vaihtuu yleensä vuosittain. Ohjaava opettaja luo oppilaskunnan toiminnalle pitkäjänteisyyttä ja luo mahdollisuuksia kulloisellekin hallitukselle myös luoda ja kehittää uutta  toimintaa. Pitkät perinteet ovat hienoja, mutta toisinaan kaivataan uusia avauksia. Ehkäpä silloin ohjaavan opettajan hallitukselle esittämä kysymys, mitä muuta oppilaskunta voi toteuttaa, on paikallaan.

Toiminnasta vastuullisena aikuisena joskus on vähän toppuuteltavakin ja muistutettava, että jonkun myös täytyy hoitaa hommat, ja joskus taas etsittävä pöytälaatikosta ideointitapoja, joilla saada oppilaat innostumaan. Hän aktivoi oppilaskuntaa vaikuttamaan sille tärkeissä asioissa ja on linkkinä silloin, kun koulu tai opetuksen järjestäjä haluaa saada tietoonsa oppilaiden näkökulmia tiettyihin asioihin.

Hallituksen säännöllinen, osallistava ja innostava kokoontuminen on yksi oppilaskunnan ohjaavan opettajan mielenkiintoisimmista toimista. Kokousmuotoja voi vaihdella rennosta ideoinnista jämäkkään päätöksen tekemiseen. Kokous voi joskus sisältää pienryhmiä, jolloin kaikki pääsevät ääneen.

Oppilaskunnan ohjaavan opettajan tähtihetkiä on silloin, kun hän voi itse vetäytyä taaemmas tukemaan ja antaa oppilaiden toimia.

Ohjaava opettaja

• kehittää toimintaa yhdessä oppilaiden kanssa
• rohkaisee hallitusta vaikuttamaan
• tukee oppilaiden toimijuutta
• toimii aktiivisena linkkinä oppilaskunnan ja koulun muiden aikuisten välillä

Hyvän ohjaavan opettajan ominaisuuksia ovat positiivisuus, määrätietoisuus ja avoimuus. Opettaja on aina viime kädessä esimerkkinä oppilailleen.

Oppilaskunnan aktiivisuutta ja toimintaa arvioidessa on myös uskaltauduttava arvioimaan omaa rooliaan ohjaavana opettajana.

Osallisuutta oppimassa -koulutusta varten on tuotettu itsearviointilomake (PDF), jonka avulla ohjaava opettaja voi arvioida omaa toimintaansa.

Demokratiakasvatuksen tueksi on julkaistu Sinä olet demokratiakasvattaja -opas (PDF), joka vahvistaa kasvattajien osaamista osallisuuden ja vaikuttamisen edistämisessä.

Rehtori

Rehtori on avainasemassa koulun osallistuvan toimintakulttuurin edistäjänä ja monipuolisen oppilaskuntatoiminnan mahdollistajana.

Esteet osallistumiselle ja vaikuttamiselle ovat usein piilossa rakenteissa, käytännöissä ja asenteissa. Oppilaiden osallisuus ja vaikuttaminen kouluyhteisön toimintaan ja omaan oppimiseensa edistää kasvamista aktiiviseksi kansalaiseksi ja valmistaa demokraattiseen toimintaan yhteiskunnassa.

Muistatko kiittää oppilaskuntaa ohjaavaa opettajaa hänen tekemästään työstään? Anna diplomi opettajalle (PDF)  tunnustuksena hyvin tehdystä työstä.

Yhdessä oppilaskunnan kanssa voidaan esimerkiksi järjestää pari kertaa vuodessa ns. oppilaskunta-rehtori-kahvit, joissa rehtori keskustelee oppilaskuntatoiminnasta hallituksen kanssa. Rehtorin kiinnostus oppilaskuntatoimintaan paitsi toimii esimerkkinä muille opettajille myös kannustaa ja motivoi oppilaita. Rehtori on myös se henkilö, joka antaa oppilaskunnan asioille tilaa opettajankokouksissa tai opettajien ys-ajalle. Rehtori voi organisoida myös osallisuustiimin, johon kuuluvat esim. oppilaskunnan ohjaava opettaja, VERSO-toiminnan ohjaaja ja tukioppilastoiminnan ohjaaja.

Luokassa tapahtuvan osallisuuden vahvistamisen voi organisoida luokkavaltuustona.  Toiminnassa opettaja ja oppilaat kokoontuvat kerran viikossa keskustelemaan yhdessä menneestä ja tulevasta koulunkäynnistä sekä tekevät yhteistyötä koskevia päätöksiä. Oppilaat pääsevät luokkavaltuuston avulla harjaannuttamaan demokratiataitojaan, mm. vuorovaikutusta, yhteistyötä ja vaikuttamista.

Oppilaskuntatoiminta edistää keskeisesti oppilaiden osallisuutta. Rehtori varmistaa, että koulussa huolehditaan oppilaskuntatoiminnan ohjaamisen riittävistä resursseista.

Oppilaiden osallisuustoiminta liittyy oppilaita koskevaan koulun toiminnan arviointiin ja johtamiseen. Kaikkien oppilaiden osallistumisen varmistamiseksi toiminnassa hyödynnetään menetelmiä, jotka edistävät oppilaiden suvaitsevuutta ja kulttuuritietoisuutta. Toiminnalle asetetaan vuositavoitteet, joiden toteutumista arvioidaan lukuvuoden lopussa keväällä. Toimintatapoja arvioidaan ja niitä kehitetään arvioinnista saadun tiedon mukaan säännöllisesti.

Rehtorin tarkistuslista

• Miten ja kuinka usein opettajat voivat keskustella oppilaskunnan merkityksestä kouluyhteisölle?
• Miten ja kenelle rehtori tiedottaa ajankohtaisista asioista, joihin oppilaat voivat vaikuttaa?
• Millaista yhteistyötä oppilaskunnan hallitus ja rehtori tekevät? Entä muut oppilaat ja rehtori?
• Miten koulun toimintakulttuuri tukee oppilaiden osallistumista kouluyhteisön kehittämiseen?
• Miten oppilaskunta on mukana koulun lukuvuosisuunnitelman laadinnassa?
• Miten ja milloin rehtori kertoo oppilaskunnan toiminnasta huoltajille?

Opettajankokouksen oppilasedustajat  -kirjoituksessa (PDF) on huomioita siitä, mitä kannattaa huomioida kutsuttaessa oppilaita opettajankokoukseen. Jos järjestät koko koulua koskevan vuosikokouksen, niin lue  Koko koulun vuosikokous -kirjoitus (PDF). Nämä ovat poimintoja Demokrati i skolan -oppaasta (PDF).

Aikuiset lähellä

Kaikkien kouluyhteisön aikuisten ja oppilaiden välinen yhteistyö luo avoimen, keskustelevan ja toisilta oppivan ilmapiirin.

Kouluyhteisön aikuisten asennoituminen oppilaskunnan ideoihin joko innostaa tai latistaa oppilaskunta-aktiivit. Parhaimmillaan aikuiset ovat lähellä tukemassa oppilaskuntien toimintaa sopivalla intensiteetillä, joskus siis vähemmän ja toisinaan hiukan enemmän.

Kouluyhteisön yksi harvoin hyödynnetty voimavara ovat oppilaiden vanhemmat ja huoltajat. Vanhempainyhdistyksillä on usein mahdollisuus tukea oppilaskunnan järjestämää toimintaa taloudellisesti tai hankkimalla muita resursseja toimintaan lähiyrityksistä tai yhteisöistä. Vanhempainyhdistykset puolestaan saavat oppilaskunnilta oppilaiden näkemyksiä koulun toiminnasta ja kehittämistä vaativista asioista.

Yhteisöllinen oppilashuolto seuraa, arvioi ja kehittää kouluyhteisön ja oppilasryhmien hyvinvointia.

Oppilaskunta on mukana toimijana koulun yhteisöllisen oppilashuollon toteuttamisessa. Toimintatapojen kehittämisessä tehdään laajaa yhteistyötä oppilaiden, huoltajien, eri viranomaisten ja toimijoiden kanssa.

Koulun muiden ammattilaisten antama tuki oppilaskunnille huomataan varmasti. Kouluisännät, koulun keittiöhenkilökunta, kuraattori tai koulunuorisotyöntekijät voivat kokoustaa oppilaskunnan kanssa tarpeen mukaan sekä osallistua tapahtumien suunnitteluun tai toteuttamiseen. Välitön yhteistyö oppilaiden ja kouluhenkilökunnan kanssa vaikuttaa koulun ilmapiiriin myönteisesti.